Heinäkuun helteet onneksi hellittivät, kun aloin jo ajatella laiskamadon iskeneen lopullisesti . Kolmen viikon perusteellisen pohdinnan ja sitä häirinneen juoksun päätteeksi, tulin siihen tulokseen, että Jykki on täyttänyt ne kaikki odotukset, mitä voin tämänrotuiselta aikuiselta koiralta odottaa. Se suhtautuu rauhallisesti russelivilinään eikä ole moksiskaan lenkillä sinnetännesinkoilevista valkoisista otuksista. Kumealla haukulla se ilmoittaa pihaa lähestyvistä kulkijoista ja muuten lepäilee rauhassa tarhassaan. Yöt se nukkuu sisällä sikeästi välillä unissaan urahdellen. Alla kuvia jyhkeästä Jykistä, joka nimestään huolimatta on viehko neito . Ja siellä missä kuvataan on myös Täplä 13,5 v .Leena ja Jykki

Viikonlopun ajan oli meillä hoidossa Rambo (Ansometsän Omega) 3,5 kk. Rambo viihtyi oikein mukavasti laumassa. Leikkitätinä ja nukkumakaverina oli Ansi 3v. Alla kuva tästä lähes väsymättömästä leikkikaveruksesta. Rose-täti 13,5 v otti nuorison leikit levon kannalta tehtyään sitä ennen Rampsalle selväksi, ettei tädille ryppyillä.

Ja  niin mami-Heini haki Rambon kotiin Tampereelle maanantaina:

Ja vielä kuva Täplästä,  joka ilmestyy paikalle aina kun valokuvataan: